Etusivu > Kuluttaminen, Podcast-jaksot, Viestintä, Yhteiskunta > #45 Naurispaja auttaa, ei saarnaa

#45 Naurispaja auttaa, ei saarnaa

Sula Pinta syventyy vaikuttamiseen. Vieraana ovat Naurispaja-podcastin tekijät Hirppis ja Virba. Lataa/kuuntele 72 minuutin pituinen keskustelu tästä (MP3).

Promovideo YouTubessa

1’15 Tuijan mikin äänen taso heilahtaa muutamassa kohdassa, mistä pahoittelut

3’44 Mistä Naurispaja-podcastin tekeminen lähti?

6’30 Mitä tekijät tietävät kuulijoistaan

7’30 Ohjelman kuunteleminen klikkaamalla sivulla vs. RSS-tilaus

8´29 TVKaista FM mahdollisesti hyvä keino tehdä ohjelmia tutuksi

9′ Ohjelma vietävä lähelle ihmistä, ei voi odottaa että osaisivat tilata podcasteja. Olisiko Facebook-app podcastien tilaamiseen tappajasovellus? Entä jos jakaisi kadunkulmassa valmiiksi ohjelmilla ladattuja halpoja MP3-soittimia? Virba ottaisi mielummin megafonin – joskin epäillään, että paperipussi päässä megafoniin huutaja ei olisi riittävän vakuuttava

10´50 Visioidaan uusia tapoja jaella podcast-tilauksia. Yoe ehdottaa, että RSS-fiidejä voisi jakaa valmiiksi ladattuina kortteina, joista voisi skannata viivakoodin helposti RSS-tilauslinkin MP3-soittimeensa. Samalla lailla, kuin kioskeilla myydään iTunes-lahjakortteja.

11’50 Virballe podcasting on 90% itseilmaisua ja 10% palavaa halua vaikuttaa, Hirppiksellä prosenti jakautuvat päin vastoin: 90% maailmanparannusta ja 10% itsensä viihdyttämistä

13’00 Onko joku vaikuttunut siitä, mitä Naurispaja on tehnyt? Myönteistä palautetta saatu siitä, että ohjelmassa ei saarnata. Ilmastouhka on suuri ja vakava asia, Virba haluaa välittää sellaista asennetta, että voi tehdä pieniäkin asioita, että pystyisi käsittelemään omaa pienuuttaan ja silti toimimaan. Hirppis kokee onnistumista siitä, että on saanut jonkun kuulijan miettimään omaa elämäänsä uudesta näkökulmasta

16’55 Yoen mielestä Naurispajassa on hienoa asenne, ”Liljuus”. ”Voi olla ekologisesti hyvis ilman, että muuttuu hirveeksi puunhalaajaksi tai viherpiipertäjäksi”. Tuija komppaa: anteeksiantavaisuus on lohdullista. Voi käyttää lapsella vaippoja ja olla ympäristöystävällisempi jossain toisessa asiassa. Virballa on omakohtainen esimerkki: kotimaan hotellilomalla tuli otettua lämmin vaahtokylpy. Arjessa käydään parisuhdekeskusteluja siitä, miksi pitää hyökätä vesihanaan, kun toisella on vielä pesu kesken.

19’50 Naurispajan jaksoihin aineistoa kerätessä tulee itse oltua muiden vaikuttamispyrkimysten kohteena. Onko mitään erityisen mieleenpainuneita webbisaitteja tms.? Hirppis kertoo TV:n uutisten jääneen kakkoseksi netille ympäristö- ja muista aiheista tietoja, jotka häntä kiinnostavat. Uutisia tarkemmin ja syvemmältä, itse aktiivisesti etsien.

23’15 Treehugger.com -blogi paljon käytössä. Sivusto seuraa maailmalla tapahtuvia ympäristö-, ilmasto- ja ruokaturvallisuus-asioita, joskin amerikkalaisesta nakökulmasta.

25’00 Virba kertoo luottavansa faktoihin vaikuttamisessa. ”Vaikuttainen mielipiteisiin ilman, että vedotaan järkeen, on jotain muuta, semmoista mihin mä en ehkä halua osallistua”.

26’30 Yoe muistelee lukeneensa tutkimuksesta, jonka mukaan ihmiset ovat huonoja vaikuttumaan puhtaasti faktapohjalta. ”Ihmisiä ei kiinnosta se, että 2000 tiedemiestä sanoo, että asiat on näin, jos ne tykkäävät että ois kivempi, että asiat on noin”. Tiedemiesten antamiin tuloksiin ja faktoihin ei luoteta.

27’15 Yoe: ”On äärimmäisen hienoa, että te haluatte vaikuttaa antamalla tietoa; riittääkö se sitten sinänsä tekemään vaikutusta, on eri kysymys –”

28’00 Tuija huomauttaa, että ääni välittää tunteita, joten Naurispaja voi vaikuttaa myös emootioiden kautta. Kun kuulostaa siltä, että tekijöillä on kivaa ja hieno elämä, se voi rohkaista tekemään samanlaisia ratkaisuja. Faktatkin uppoavat paremmin. ”Kuuntelijalla on hirmu suuri vastuu näissä meiän jutuissa”, kuittaa Hirppis.

29’00 Virba muistuttaa, että vaikuttamisessa eri väyliä: puhutaanko siitä, miten voi vaikuttaa asioihin, vai siitä, miten vaikutetaan muihin ihmisiin

30’00 Hirppis toteaa, että EU-politiikan tai kansalliset foorumit kuten Otakanta.fi ovat vähän arvostettuja, mikä on sääli.

32’30 Käytännön neuvo EU-virkamiehelle, joka haluaisi ihmisiä keskustelemaan valmisteltavanaan olevista asioista. 1) Suomentakaa ja selkokielistäkää asiat, mitä on meneillään. Blogi on hyvä. Ei kolmea eri saittia, joilla on kymmeniä linkkejä dokumentaatioon ja pöytäkirjoihin. Selitetään taustoja ja kerrotaan, mihin ne vaikuttavat. Ollaan läsnä kuuntelemassa siellä paikassa, mihin halutaan kommentteja. Ei onnistu joka pojalta ihn otona, muiden töiden ohessa. Jos haluaa olla varteenotettava politiikan tekijä, ”Siihen pitää investoida, että pullauttaa joka viikko ulos tiivistettyä faktaa”.

34’25 Minkä takia Porkkanamafia sai niin paljon myönteistä julkisuutta? Leo Stranius kirjoitti Hesarin pääkirjoitussivulla 11.7.: ”Käänteistä boikottia toteuttava Porkkanamafia kuvastaa hyvin tämän päivän epämuodollista kansalaistoimintaa. Siinä kuluttajat keskittävät ostoksensa yrityksiin, jotka panostavat ilmastonmuutoksen torjuntaan. Porkkanamafialle on ominaista organisoituminen verkossa sekä toiminnan hauskuus, innostavuus, performatiivisuus ja julkisuushakuisuus. On helppo tulla mukaan ja vielä helpompi irrottautua.” (HS Arkisto: Vaikuttaminen siirtyy kabineteista kaduille, verkkoon ja julkisuuteen).

37’15 Ilmastomaaottelu Virban mielestä hieno idea. Ilmastomaajoukkue.fi. Osallistuja sitoutuu vaihtamaan sähkösopimusta. Ilmastomaajoukkueen edustaja neuvottelee parhaan mahdollisen sopimuksen sähköyhtiön kanssa, jonka pitää sitoutua toimimaan tulevaisuudessa mahdollisimman paljon kestävän kehityksen mukaisesti. Ilmastomaajoukkueeseen liittyvät henkilöt siirtävät sähkösopimuksensa voittaneeseen yhtiöön. Joukkovoimalla ohjataan yrityksiä ”toimimaan oikein”. Tuijasta näyttää siltä, että Facebookissa Ilmastotalkoot-ryhmässä mukana ollessa syntyy joukkuehenki ja luottamus siihen, että asia etenee, koska kaikki nämä muutkin ihmiset ovat mukana.

40’20 Se, että ollaan näkyvästi jossain Facebookissa, tekee ekologisen elämäntavan valinnat arkiseksi. Vaikuttaminen on esimerkiksi sähkösopimuksen tekemistä. Virba uskoo, että tämä riisuu omituisia käsityksiä ekologisista valinnoista. ”Hirveen monilla on ihmisillä edellenekin on sellaiset käsitykset, että kaikki ekologisuus-ajatukset on vaan jotain tiettyä: ”Että palauttaa lasipullot kauppaan. Tai että hamppupaita päällä muutetaan metsään ja eletään täysin luonnonvaraisesti. Että se ei ole jotain sellaista, mitä normaalit ihmiset tekevät arkipäivässä”.

Se, että tuodaan tämmöiset ihmiset yhteen ja näytetään, että täällä ollaan; näytetään, että meitä on monta; tähän kyllä kannattaa lähteä mukaan, täällä et ole yksin.

Yoe katsoo, että teoista voi tehdä mielekkäitä tekemällä niistä näkyviä. Kotona vois olla sellainen sähkönkulutusmittari, joka postais esim. Facebookkiin, paljonko sähköä käytetään. ”Yoe on tällä viikolla käyttänyt vähemmän sähköä kuin ikinä”. Siitä saisi pisteitä, ja voisi kutsua kaverinsa pelaamaan peliä. Sähkön säästämisestä tulisi sosiaalinen toimenpide sen sijaan, että ”yksin vaan kitkuttelisi sen vähän sähkön kanssa”.

43´30 Avaaz.org – the world in action. Paikka, jossa voit rekisteröityä ja lahjoittaa rahaa erilaisille projekteille

46’30 Virbaa häiritsee rahalla vaikuttaminen. Osta omatunto. Jos sä oot köyhä, sit sä et vaikuta? Mä tykkään, et ihmisellä on mahdollisuus tehdä jotain konkreettista. Hirppistä sykähdyttää harvoin mikään sosiaalisen median palvelu. Sellaiset, joissa ihmiset tarjoavat jonkin itse keksimänsä idean, on hyvä juttu, Avaaz.org liian valmiiksi pureskeltua.

49’45 Oikeasti tärkeä asia, johon pitäisi pystyä vaikuttamaan, on päätöksenteko ja poliitikot, Virba muistuttaa. Ja niitä vaikutuskeinoja ei kyllä juurikaan oo: tuuntuu että pitäisi olla lobbbari tai tiukasti kiinni jossain lobbaavassa porukassa, tai lähteä mukaan politiikkaan niin, että pääsee jossain puolueessa etenemään niille paikoille, joissa on jotain sananvaltaa.

Hyväveliverkosto on tietenkin erittäin hyvä, jos vaan pääsee johonkin uiskentelemaan, lisää Hirppis.

50’34 Eikö siis ole mitään merkitystä, jos on Facebookissa ”Ei ydinaseille” – ryhmä, jossa on kaksi miljoonaa ihmistä? On, päättäjät tietää, että ydinaseista ei kannata puhua. Mutt eihän se silti estä heitä tekemästä asioita. Aika paljon tapahtuu ihmisten ulottumattomissa. Tuntuu, että ei ole muuta keinoa vaikuttaa kuin että saa yleisen mielipiteen muutettua ja äänestäjien mielipiteet muutettua. Mutta onko ne ihmiset Facebookissa oikeesti sitä mieltä, vai näyttääkö se vaan kivalta profiilissa, ja kun kaveritkin liittyvät?

Facebook-ryhmä voi ilmentää ajan henkeä, mutta lähtevätkö sen jäsenet barrikadeille tarvittaessa?

53’00 Nettiaktiivisuus on väsynyttä, ellei siihen liity jotain muuta voimainponnistusta kuin tietokoneen edessä.

54’00 Taideaktivismi nostaa päätään Hirppiksen ”heikko signaali” – tutkalla. Ruotsissa arkkitehtiopiskelija teki ”parempia hökkeleitä”, asumuksia asunnottomille, tuli seuraamuksia. Vaikutetaan mielipiteisiin ja herätetään ajatuksia. Toiminnan muuttaminen tapahtuu aina, vain ja ainoastaan ihmisen omassa päässä.

58’30 Ihmebantu, Dementikkoperformanssi Elävässä arkistossa.

1:00’00 Vuodesta toiseen samat ketjukirjeet, pullossa kasvaneet kissat ym. Snopes.com

1:02’45 Millainen ihminen voi vaikuttaa? Mikä vaikuttaa siihen, kuka voi vaikuttaa jonhonkin? Virba ei suostu asettamaan mitään erityisiä kriteereitä ekologisuusasioissa, jokainen voi vaikuttaa omilla teoillaan. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

1:04:45 Millä voisi laajentaa omaa vaikuttavuuttaan tai vaikutuspiiriään?

1:05:40 Väitteleminen ja toisten ihmisten ”pään kääntäminen” raskasta. Petteri ”Liekeissä” Kilpisen myyntiosaamisesta: et voi myyjänä järkiargumentein jyrätä asiakasta kumoon, vaan tämän on itse koettava haluavansa myyjän tarjoamaa ratkaisua. Tyrkyttäminen ei kannata. Lempeys toimintamallina. Naurispaja ei saarnaa, vaan avustaa.

1:08:45 Yoe kiteyttää: Tärkeintä vaikuttamisessa on, että uskoo asiaansa, ja siihen, että vaikuttaminen on mahdollista. Jokainen voi vaikuttaa lähipiiriinsä. Sosiaalinen media voi auttaa laajentamaan vaikutuspiiriä.

  1. heinäkuu 28, 2009 7:15 am

    Hyvää pohdiskelua taas kerran, kiitos! Ja tuli liityttyä ilmastomaajoukkueeseenkin, vaikka Kuopion Energian tuulimyllystä sähköni nykyisinkin tulee.

    Joitain ajatuksia vaikuttamisesta tämä jaksonne herätti. Kuten itsekin huomasitte, vaikuttaminen voi tarkoittaa montaa asiaa, ja lopulta kai kyse on ihmisten mielipiteisiin vaikuttamisesta – se, että itse sammuttaa valot, on toki hyvä asia, mutta jos saman tempun opettaa edes parille muulle, vaikutus on suurempi.

    Vaikuttaminen tässä mielessä kulkee nimellä suostuttelu (persuasion). Eli pyrkimys vaikuttaa toisen ihmisen mielipiteisiin, uskomuksiin ja lopulta tekoihin. Suostuttelua on monenlaista: viranomaisten tiedotus, koulujen opetus, television mainokset, Facebookin kavereiden puuhailut, linkkien jakaminen ircissä… Näillä kaikilla usein pyritään vaikuttamaan muiden ajatteluun, mielipiteisiin tai tekemisiin.

    Suhteellisen hyvänä pidetty teoria on ELM, elaboration likelihood model (http://en.wikipedia.org/wiki/Elaboration_likelihood_model) jonka perusajatus on, että vaikuttamiseen on kaksi väylää. Keskiväylää kannattaa käyttää, kun kohde on ”kognitiivisessa” tilassa eli keskittynyt ja kiinnostunut, ja tällöin pitää viestiä tukea faktoilla ja yksityiskohdilla. Reunaväylää taas käytetään, kun kohde ei ole kiinnostunut, eikä ajattele. Tällöin vältetään yksityiskohtia ja pyritään lyhyeen viestiin, jota tuetaan mainoksista tutuilla kikoilla (lähteen uskottavuus, miellyttävyys, sloganit, kiireellisyys, ”muutkin tekevät näin” yms.).

    Jos sitten tavoitteena on vaikuttaa päättäjiin, pitäisi ensin aina tietää, onko kukin päättäjä oikeasti kiinnostunut ko. asiasta ja valmis investoimaan kognitiivista prosessointia asiaan tutustumiseen. Jos on, niin sitten faktaa pöytään mahdollisimman totuudenmukaisesti (koska ”kuorruttaminen” saa ajattelevan ihmisen epäilemään, että koko totuutta ei kerrota). Ja jos taas ei, niin sitten pusketaan ns. kauppamatkustajan tai tv-shopin keinoin viestiä läpi, jos oma etiikka sen kestää.

    Kumpaankohan viestimistapaan suurin osa päättäjistä on vastaanottavaisempia?

  2. lokakuu 26, 2009 7:05 am

    Tarmo kiitos linkistä ja analyyttisestä kommentistasi! Teema on laaja. Vaikuttavuuden mittaaminen on sekin vaativa laji, mutta jonkinlaisia ajattelun työkaluja sitä itse kukin kaipaa, joka verkossa vähänkään tavoitteellisesti toimii – saatika sitten, että työhön kuuluisi verkossa olemista. Miten sen tuloksellisuutta mittaisi? Pidän aiheesta tänään ajattelutyöpajan Konfabulaarissa, toivottavasti jäsentyy taas vähän omatkin ajatukset siinä prosessissa.

  1. No trackbacks yet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: