Archive

Archive for the ‘Käytöskoodisto’ Category

Sula Pinta #57 Jerusalemin ilmahyökkäys, Twitterin häly ja big data

marraskuu 17, 2012 4 kommenttia

Marylka Yoe Uusisaari Jerusalemissa, Erkka Peitso Jyväskylässä ja Tuija Aalto Helsingissä pohtivat ihmisaivojen tietojenkäsittelyvoimaa ja kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta big datan valossa.

Muun muassa.

Linkkejä

Electronic Screen Media for Persons with Autism Spectrum Disorders: Results of a Survey

big data = big noise – artikkeli

Splunk: machine data

Learning analytics – tavoitteellisuutta ja mittaamista oppimiseen

WEF: Big Data Big Impact

autismi ja kulttuuri

My data-hanke briteissä: Consumers to have access to personal marketing data held by businesses

+ bonuslinkki: (ei mainittu keskustelussa) datakansalainen -miellekartta

#49 Aina voi aloittaa alusta

joulukuu 3, 2009 7 kommenttia

Sula Pinta -tiimi kiittää palautteesta ja omistaa ensimmäiset puoli tuntia sille. Keskustellaan myös uusiutumisesta, alusta aloittamisesta ja siitä, miten verkkopersoona voisi viestiä arvovaltaa.

Linkkejä

Sula pinta #48: Takinkääntäjät

marraskuu 12, 2009 7 kommenttia

Katsokaa kuinka Yoe on cool ja juoksee paljasjaloin tokiossa!!1!

Kuherruskuukaudet sosiaalisen median ja kansalaisjournalismin parissa ovat ohi!  Sula Pinta-toimitus kääntää takin ja liittyy niiden edelläkävijöiden joukkoon, jotka ovat alkaneet suureen ääneen kritisoimaan ihmiskunnan käyttäytymistä netin areenoilla. Facebookissa on vain oman egon pönkittämistä ja onnettomuustilanteessa ohikulkijan ensimmäinen reaktio voi olla ottaa kännykkäkamera esiin ja filmata tilanne sen sijaan, että ryhtyisi auttamaan. Ennen vanhaan sentään meillä oli kunnolliset koulutetut journalistit jotka tiesivät miten sopii raportoida, ja ennen kaikkea mistä sopii raportoida. Nihkerta. Ja vaikka kaikki maailman tieto ja materiaali on periaatteessa löydettävissä netistä, on yhä vaikeampaa löytää valtavirroista oikeasti poikkeavaa materiaalia.

Ei vaiskaan, sosiaalimedia ja kansalaisjournalismi ovat muuttaneet maailman jo niin perustavanlaatuisesti ettei vanhaan ole paluuta, mutta kaiken ihmistoiminnan muuttuminen digitaaliseksi ja reaaliaikaiseksi kommunikaatioksi vaatii meiltä paljon. Voidaksemme oikeasti hyötyä sosiaalisen median ja salamannopean viestinnän autuudesta on yhteiskunnan kehityttävä.

Lataa jakso tästä (mp3, n. 60 min).

Inspiraatiota luonutta taustamateriaalia:

#46 Janne Saarikko, toimistonomadi

elokuu 13, 2009 5 kommenttia

Yrittäjä Janne Saarikolla on ainutlaatuinen tapa tutustua suomalaisten työpaikkojen yrityskulttuuriin sisältä päin: hän tulee työpaikallesi istumaan kuukaudeksi omia töitään tekemään. Toimistonomadi on myös konsultti, yhdenlainen PR-mies ja epäilemättä hyvä verkostojen synnyttäjä.

Saarikko neuvoo ammatillisen verkkoidentiteetin luomisen alkuun (”osallistu, auta, jaa ja kuuntele”) ja kertoo ajatuksiaan työelämän viestinnästä ja sosiaalisen median merkityksestä siinä. Tutustu mieheen: Saarikko Qaikussa, Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä.

Häntä jututtavat Sula Pinta -podcastin tekijät Yoe Uusisaari Okinawalta ja Tuija Aalto Helsingistä.

(Ohjelmamerkinnät tarkentuvat viikonlopun aikana)

Verkkoviestintä: mese-etiketti ja huomion jakaminen

syyskuu 6, 2008 10 kommenttia

Pikaviestin-etiketti aiheuttaa päänvaivaa joskus tottuneemmallekin verkkoviestijälle. Saako kesken intensiivisen mesekeskustelun vaieta selityksettä? Kuuluuko mesessä tervehtiä vai aloitetaanko keskustelu suoraan asiasta?

Puhelimessa puhuessa on melko helppoa huomata, jos juttukaverin huomio harhautuu kesken keskustelun johonkin muuhun askareeseen. On ihan keskustelijoiden keskinäisestä sopimuksesta kiinni, onko tämä hyväksyttävää vai ei. Jotkut asiat kuitenkin vaativat juttukaverin täyden huomion: kaverille, joka lukee samalla ruudulta tai katsoo televisiosta uutisia, ei tee mieli avata sydäntään. Verkon pikaviestimissä kuten mesessä on puhelinkeskustelua heikompi varmuus siitä, onko keskustelu toisen osapuolen jakamattoman huomion kohde. Erilaiset viestintänormit pätevät tilanteessa, jossa kanava on ”aina auki”, ja molemmat osapuolet olettavat, että toinen tekee monia muita asioita juttelemisen lomassa.

Koska netin käyttäjissä on pikaviestimiseen tottumattomampia ja tottuneempia, helpottaa jos tunnistaa toisen osapuolen viestimismoodin. Sula Pinta paneutuu tässä jaksossa huomion osoittamiseen, toisen osapuolen huomioimiseen kahden esimerkin valossa.

Ikkunaiines pohti elokuussa, oliko oikeutettua loukkaantua, kun pikaviestinyhteyden päässä oleva keskustelukaveri katosi kesken keskustelun ennalta varoittamatta moneksi minuutiksi (Eettinen kysymys virtuaalikäyttäytymisestä). Tuija huomasi toimineensa kömpelösti, pahoiteltuaan mesekaverille sitä, ettei ollut vastannut tämän viikko sitten laittamaan mese-repliikkiin. Millaisia verkon viestintäkulttuureihin liittyviä potentiaalisia konfliktin kohtia sinä olet huomannut?

%d bloggers like this: