Arkisto

Archive for the ‘Nettielämää’ Category

Kirjamessuextra: YleX:n Sippo ja Yle.fi:n Arttu kertovat yhteisömanagerin työstä

lokakuu 31, 2010 Jätä kommentti

Yle.fi-etusivutoimituksen kehitystuottaja Arttu Silvast ja YleX-kanavan viihdetoimittaja-yhteisömanageri Sippo (Mika Tolvanen) kertoivat työstään Helsingin Kirjamessuilla Ylen lavalla Löydy-kirjan toisen kirjoittajan, Tuija Aallon haastattelussa.

Lataa/Kuuntele audio: http://media.libsyn.com/media/tuija/messut_yle_yhteisomanageri.mp3

#50 Löydy kirja tulee syksyllä

helmikuu 27, 2010 4 kommenttia

Yoe Tweettaa Okinawan maanjäristyksestä

Olemme ryhtyneet kirjoittamaan Nettielämää – sosiaalisen median maailmat -kirjalle jatkoa. Löydy -kirjasta on ennakkotietoja osoitteessa löydy.fi. Löydy-kirja opastaa tavoitteelliseen verkkoviestintään. Nauhoitimme lauantaisen kirjan suunnittelupalaverin.

Sukellamme suoraan löytymisen tematiikkaan Okinawan maanjäristys esimerkkinä. Yoe tuskastui Twitterin disinformaatiotsunamiin, jossa hänen ”kaikki on täällä hyvin” – tilapäivityksensä hukkui ReTweetattujen katastrofiviestien sekaan.

Muuttujia, jotka vaikuttavat löytymisen strategioihin

  • työelämän ja viestinnän kokemus: juniori/seniori
  • motivaatio: sisäinen/ulkoinen
  • missio: rajattu/avoin
  • uutuus: etsiikö joku sitä mitä edustat / tarjoatko jotain mitä kukaan ei osaa etsiä
  • suhteet aloittaessa: valmiiksi hyvin verkostoitunut / aloittaa nollasta

Sula pinta #48: Takinkääntäjät

marraskuu 12, 2009 7 kommenttia

Katsokaa kuinka Yoe on cool ja juoksee paljasjaloin tokiossa!!1!

Kuherruskuukaudet sosiaalisen median ja kansalaisjournalismin parissa ovat ohi!  Sula Pinta-toimitus kääntää takin ja liittyy niiden edelläkävijöiden joukkoon, jotka ovat alkaneet suureen ääneen kritisoimaan ihmiskunnan käyttäytymistä netin areenoilla. Facebookissa on vain oman egon pönkittämistä ja onnettomuustilanteessa ohikulkijan ensimmäinen reaktio voi olla ottaa kännykkäkamera esiin ja filmata tilanne sen sijaan, että ryhtyisi auttamaan. Ennen vanhaan sentään meillä oli kunnolliset koulutetut journalistit jotka tiesivät miten sopii raportoida, ja ennen kaikkea mistä sopii raportoida. Nihkerta. Ja vaikka kaikki maailman tieto ja materiaali on periaatteessa löydettävissä netistä, on yhä vaikeampaa löytää valtavirroista oikeasti poikkeavaa materiaalia.

Ei vaiskaan, sosiaalimedia ja kansalaisjournalismi ovat muuttaneet maailman jo niin perustavanlaatuisesti ettei vanhaan ole paluuta, mutta kaiken ihmistoiminnan muuttuminen digitaaliseksi ja reaaliaikaiseksi kommunikaatioksi vaatii meiltä paljon. Voidaksemme oikeasti hyötyä sosiaalisen median ja salamannopean viestinnän autuudesta on yhteiskunnan kehityttävä.

Lataa jakso tästä (mp3, n. 60 min).

Inspiraatiota luonutta taustamateriaalia:

Nettielämää – kirja ilmestynyt ja tilattavissa

kesäkuu 1, 2009 4 kommenttia

nettielamaaNettielämää – sosiaalisen median maailmat -kirja on ilmestynyt. Se on tilattavissa ainakin seuraavien kirjakauppojen kautta: BookPlus, Akateeminen kirjakauppa ja Suomalainen kirjakauppa (jos löydät muualta, kerro ihmeessä kommenttikentässä niin täydennämme listaa).

Kirjan sivusto löytyy osoitteesta nettielamaa.fi. Sivuilla on sisällysluettelo ja asiasanahakemisto, näytetekstejä kirjan sisällöstä, tekijöiden esittely, linkit kirjassa mainittuihin palveluihin ja kirjan Facebook – ja Ning -ryhmiin.  

#37 Nettielämää – Sosiaalisen median maailmat ilmestyy toukokuussa

huhtikuu 7, 2009 2 kommenttia

Kirjaprojekti etenee: BTJ Kustannus julkaisee kirjamme Nettielämää – sosiaalisen median maailmat toukokuun ensimmäisellä viikolla. Kerromme kirjan sisällöstä 7 minuutin kohdasta eteenpäin. Sitä ennen Yoen ja Tuijan kuulumisia ja tuoreita kokemuksia mediavälitteisestä viestinnästä.

Verkkoviestintä: videoyhteydet työssä ja vapaa-ajalla

syyskuu 13, 2008 1 kommentti

Videoyhteyksien ottaminen on tottuneelle tietokoneen käyttäjälle varsin helppoa: Skype, Windows Live Messenger (Windows-tietokoneille) ja iChat (Maceille) ovat tätä kirjoittaessa yleisiä nettipuheluohjelmistoja, joilla voi ottaa myös videoyhteyden. Tarvittava nettikamera on yleensä uusissa kannettavissa tietokoneissa sisäänrakennettuna ja vanhempien mallien käyttäjä voi hankkia erillisen webbikameran kohtuullisella kustannuksella.

Videopuheluita suosivat erityisesti ne, jotka matkustavat työkseen paljon ja haluavat silti tavata perhettään joka päivä. Ei ole myöskään hullumpi ajatus että lapsenlapset tapaisivat isovanhempiaan netissä vaikkapa samaan aikaan joka viikko. Kummikin ehtii hoitaa lapsen elämässä läsnäolevan aikuisen rooliaan paremmin, jos voi ajoittain käyttää siihen tietokonetta avuksi. Työn merkeissäkin yhä useampi osallistuu videokokouksiin.

Tässä jaksossa käymme läpi videoyhteyksien ottamisen niksejä. Jaa omasi kommenttilootassa.

  • Kuvan asetteluun kannattaa kiinnittää huomiota, jotta toissijaiset seikat eivät pilaa juttuhetkeä. Ennakkokatselukuvasta näet, miten videopuhelun vastaanottaja näkee sinut.
  • Sijoita kamera mahdollisimman lähelle monitoria joko ylä- tai alapuolelle. Kun itse katsot monitoria nähdäksesi keskustelukumppanin kasvot, tulee katseesi suunnasta luonteva.
  • Valaistus on tärkein kuvan laatuun vaikuttava tekijä. Jos mahdollista, asetu niin, että ikkunasta osuu luonnonvalo kasvoillesi. Videoneuvottelun valaistuksen kannalta ihanteellinen paikka tietokoneelle onkin ikkunan edessä. Valon pitäisi laskeutua kasvoillesi edestä ja mieluummin ylhäältä kuin alhaalta.
  • Jos käytät silmälaseja, varmista, että niihin ei tule häiritseviä heijastuksia tietokoneen monitorista. Muiden valolähteiden tulisi olla tietokoneen näyttöä kirkkaampia. Tämä on tärkeää, koska vastapuoli tuntee olonsa epämukavaksi, ellei saa katsekontaktia
  • Yrityskäytössä videokonferenssilaitteet ovat kotikäyttöön saatavilla olevia parempilaatuisia: näyt isossa kuvassa videoscreenillä. Muista siisti ulkomuoto. Varo tiedostamattomia eleitä kuten nenän kaivaminen. Nyrkkisääntö: älä koskettele kasvojasi ollenkaan.
  • Tavallisesti yksi henkilö toimii puheenjohtajana ja kun yksi puhuu, puheenjohtaja pitää muut osallistujat mykistettynä. Näillä on käytössään nappi, jolla pyydetään puheenvuoroa.

Onko sinulla kokemusta videoyhteyksen ottamisesta työroolissa ja vapaa-ajalla? Mikä oli vaikeaa? Mikä yllätti? Mitä opit?

Verkkoviestintä: mese-etiketti ja huomion jakaminen

syyskuu 6, 2008 10 kommenttia

Pikaviestin-etiketti aiheuttaa päänvaivaa joskus tottuneemmallekin verkkoviestijälle. Saako kesken intensiivisen mesekeskustelun vaieta selityksettä? Kuuluuko mesessä tervehtiä vai aloitetaanko keskustelu suoraan asiasta?

Puhelimessa puhuessa on melko helppoa huomata, jos juttukaverin huomio harhautuu kesken keskustelun johonkin muuhun askareeseen. On ihan keskustelijoiden keskinäisestä sopimuksesta kiinni, onko tämä hyväksyttävää vai ei. Jotkut asiat kuitenkin vaativat juttukaverin täyden huomion: kaverille, joka lukee samalla ruudulta tai katsoo televisiosta uutisia, ei tee mieli avata sydäntään. Verkon pikaviestimissä kuten mesessä on puhelinkeskustelua heikompi varmuus siitä, onko keskustelu toisen osapuolen jakamattoman huomion kohde. Erilaiset viestintänormit pätevät tilanteessa, jossa kanava on ”aina auki”, ja molemmat osapuolet olettavat, että toinen tekee monia muita asioita juttelemisen lomassa.

Koska netin käyttäjissä on pikaviestimiseen tottumattomampia ja tottuneempia, helpottaa jos tunnistaa toisen osapuolen viestimismoodin. Sula Pinta paneutuu tässä jaksossa huomion osoittamiseen, toisen osapuolen huomioimiseen kahden esimerkin valossa.

Ikkunaiines pohti elokuussa, oliko oikeutettua loukkaantua, kun pikaviestinyhteyden päässä oleva keskustelukaveri katosi kesken keskustelun ennalta varoittamatta moneksi minuutiksi (Eettinen kysymys virtuaalikäyttäytymisestä). Tuija huomasi toimineensa kömpelösti, pahoiteltuaan mesekaverille sitä, ettei ollut vastannut tämän viikko sitten laittamaan mese-repliikkiin. Millaisia verkon viestintäkulttuureihin liittyviä potentiaalisia konfliktin kohtia sinä olet huomannut?

%d bloggers like this: