#20 Botteja ja tekoälyttömyyttä – vieraana tutkija Leena Saarinen
Miten botteja käsikirjoitetaan ja mihin kaikkeen botit nyt ja tulevaisuudessa taipuvat? Koska pääsen käymään rattoisaa sananvaihtoa Roombani kanssa? Miten ohjelmoin itseäni verkossa edustavan Skypevideobottiversion? Onko ok, että dementoituneelle mummolle vaipat vaihtaa leppoisasti vanhoja meidän suvun juttuja lateleva minulta kuulostava hoivabotti? Entä millainen työ olisi käsikirjoittaa Second Lifeen Yoen Kievariin syvällisiin keskusteluihin antautuva baarimikkobotti?
Sula Pinta – ohjelmasarjan jaksossa #20 vieraana tutkija Leena Saarinen taideteollisesta korkeakoulusta MediaLabista. Hän käsikirjoittaa parhaillaan Alan Turingin henkilöhahmoa botiksi maaliskuussa ensi-iltansa saavaa Ooppera Skaalan Turing Enigma – esitystä varten.
Lataa / kuuntele Sula Pinta #20: MP3 kesto 90 min koko 41MB
Englantilainen matemaatikko Alan Turing ( 1912-1954 ) oli digitaalisen tietokoneen isä, filosofi ja sotasankari joka mursi saksalaisten käyttämän sukellusvenekoodi Enigman toisen maailmansodan aikana. Hänet tunnetaan tänä päivänä käsitteistä Turingin kone ja Turingin testi.
Kulttuuritehdas Korjaamon ja Taideteollisen Korkeakoulun Crucible Studion kanssa kantaesitettävä teos ”välittää poikkeusyksilön ja kompleksisen persoonan oudon elämäntarinan ja samalla pohdiskelee ihmismielen olemusta”, kerrotaan sivulla oopperaskaala.fi
Huhtikuussa puolestaan nähdään, pääseekö Crucible Studion ja Ylen yhteistuotanto Sydän kierroksella / Accidental Lovers palkinnoille interaktiivisten Emmyjen kisassa Cannesissa.
- Tajunnanvirta – selainpeli
- Wikipediasta peruskäsitteitä: chatterbot, ELIZA (ensimmäinen keskustelubotti – vuonna 1984 saman tyyppinen ohjelma ”Kalle Kotipsykiatri” julkistettiin MikroBitti-lehdessä), ALICE, Alan Turing
Huom. Ohjelmamerkintöjä kirjoittanut Yoe ei takaa, että puhe eteni oikeasti tässä järjestyksessä lauseiden nauhoituksen aikana.
9 min: miten Alan Turing käännetään bottimuotoon
13:30 min: Alan Turing – botin perusta ALICE-chattibotissa ja sen juuret muinaisessa ELIZA-keskustelubotissa 60-luvulta (80-luvulla suomalainen versio ”Kalle Kotipsykiatri” julkaistiin MikroBitti -lehdessä)
16:30 min: voiko botilla olla mielentila?
18 min: NPC-hahmot tietokonepeleissä
20 min: Leenan tekemät botit eri ympäristöissä: Rastafaribotti Lavan ja paritusbotti Cupido Palace.com– ympäristöön, ja videobotti ”Sydän kierroksella”
27 min: miten botti eroaa tekstintunnistusjärjestelmästä vai eroaako?
n. 30 min: Microsoftin MsDewey – botti
33 min: miten vaikeaa olisi kirjoittaa Yoen Kievariin bottibaarimikko?
36:30 min: Ihmisen luontainen antropomorfinen suhtautumistapa interaktiivisiin olentoihin helpottaa botin toimintaa
41:30 min: Japanilaiset virtuaaliset tyttöystävät ja pop-idolit (kuten Lehdonvirran Vilin kuvaama Miku), ja persoonallisuuden kehittäminen pölynimurille
n. 45 min: keinokumppanit yksinäisten seurana – missä menee eettisyyden raja?
48 min: seksirobotti, vaimorobotti? Voiko psykiatribotti oikeasti olla potilaalle avuksi?
53 min: Pitäisikö ihmisen erottaa botti/chattikeskustelut ihmiskeskusteluista? Voiko chattibotti olla vaarallinen, ja jos on, kuka on vastuussa?
56 min: voiko tekoälyohjelma saavuttaa tietoisuuden? Mitä on tietoisuus….
58 min: lisää Palace – virtuaalimaailmasta
59:30 min: Ihmiset on mielikuvituksettomia pönttöpäitä!
62 min: Wired-lehden artikkeli yrityksistä rakentaa tekoäly(tietoisuus?) perustuen tarpeeksi suureen määrään tosia lauseita, ja Marvin Minsky
66 min: voiko botti ymmärtää huumorin päälle?
69 min: Turing – botit kisaavat kyvyssä ymmärtää ja vastata nokkelasti mahdollisimman monenlaisiin kysymyksiin. Voiko botti pärjätä paremmin esittämällä tyhmää ihmistä, tai ihminen huijata tuomaria olemalla mahdollisimman konemainen. Eräs tunnettu Turing-kilpailu, tekoälyohjelmien ”Grand Prix” Loebner Prize
72:30 min: Alan Turingin kohtalo – mitä on ihmisyys?
74:30 min: Voisiko rakkaan ihmisen persoonallisuus ohjelmoituna botiksi oikeasti auttaa yksinäisyyteen? Eliza-botti toimittajana tai podcast-haastattelun tekijänä…
81:30 min: virtuaalinen pelaaja Big Brother / Idols – kilpailuihin?
84 min: vuorovaikutteisen draaman keinoin viihdettä? Miten voi tehdä itsestään videobotin? Botit puhumaan podcastia?
Yoe
Tuija Aalto
Sula Pinta 
EI SITTEN KIROILLA, muuten hyvä ohjelma. Kuuntelen poikkeuksetta kaikki tuotokset.
Mainio keskustelu, taas kerran! Roboteista puheenollen, toistaiseksi ainoa kotirobotti jonka olen tavannut on tuttavaperheen Husqvarna-ruohonleikkuri, lempinimeltään Huselius. Sen hiljainen, systemaattinen työskentely on lähes liikuttavaa.
PS. Wiredin artikkelin linkki on rikki. Tämä toimii: http://www.wired.com/techbiz/people/magazine/16-02/ff_aimystery
Hannu, ups, anteeksi…
Tellervo, kiitos korjauksesta, pahoittelen virhettä (ja korjasin.)
Osaako Huselius toimia nurmikon kanssa itsenäisesti?
Tuli (miltei) patentin arvoinen idea kun kuunteli jaksoa 21 ja vielä pyöri päässä tämä bottijuttu. Tuossa jaksossahan Yoe mainitsee peliohjaimesta, joka perustuu aivosähkön lukemiseen tai jotakin sellaista.
Mitä, jos yksinäisille vanhuksille, ja miksei meille muillekin alettaisi markkinoida lemmikkieläimiä, joilla on ”augmentoitu persoonallisuus”. Tämä toimisi niin, että aivosähköä mittaavalla laitteella kerättäisiin kotieläimestä feedbackkiä, joka sitten ohjelmallisesti tuotettaisiin puheeksi, pikku mausteilla tietenkin 😉
Olisihan se nyt hienoa, kun kissa puhuisi kehrätessään, että ”silitä lisää” tai että koira alkaisi hermostuessaan huudella pihalla ohikulkijoille hävyttömyyksiä pelkän haukkumisen lisäksi. Eläimillä on lisäksi tapana reagoida omistajiensa puheeseen, joten jonkinlaista aitoa keskusteluakin saattaisi syntyä, vaikka suurin osa vastauksista luultavasti olisi luokkaa ”Mitä se nyt tilittää? Ehkä saan namin jos kuuntelen sen tyhmiä juttuja.”
Yoe: kyllä, kunhan sille on ensin kerrottu, missä saa leikata, missä ei. Homma toimii niin, että nurmikon laidoille ja kukkapenkkien yms ympärille vedetään rajoituskaapelia, jonka Huseliuksen sensorit havaitsevat. Mutta koko järjestelyn mukavin pointti (aurinkotuolissa lekottelevan katsojan kannalta, ainakin) on se, että laite ei saksi nurmikkoa jääräpäisesti aina samassa järjestyksessä, vaan random-periaatteella. Se hyöriskelee pyöriskelee missä milloinkin.
Pakko kertoa yks juttu tähän. Olin kerran Tokiossa hienoilla kokkareilla hienossa hotellissa. Bileiden yksi sponssi oli Electrolux, joka valmistaa Trilobite tjms. tuotenimellä robotti-imuria. Sellainen oli esittelyn vuoksi viritetty hotellin aulaan, juuri tuollaisella ohjauskaapelilla tehtyyn ”karsinaan”. Eli kun machina törmäsi kaapeliin, se kääntyi toiseen suuntaan ja nuoleskeli mennessään muruja japanilaiselta kokolaittiamatolta. Erään kaverini kanssa poistuimme juhlasalista tänne aulaan kesken tylsien juhlapuheiden. Katselimme hetken imuriystävämme väsymätöntä uurastusta (se osasi mennä lataamaan itsensä laturiin muuten) kunnes molemmille tuli sama idea: ”Trilobiitti on vapautettava!” Kävimme vaivihihkaa tekemässä sen karsinaan portin sen reitille. Sitten seurasimme miten se karkasi ohjauskaapeleiden kahleista ja sekoili vapaudessa yhä kauemmas ja kauemmas karsinastaan, hotellin japanilaisen henkilökunnan tietysti antaessa sille kohteliaasti tietä. Niin että robottien vallankumous on jo alkanut! Japanilaisten robotti-into on hurjaa, Hondan Asimo oli mm. NHK:n pääuutislähetyksessä studiovieraana taannoin, syynä se, että Asimo oli oppinut kävelemään portaissa kaatumatta…
PS. Japanissa oli n. 5 v. sitten kuuminta hottia laite, joka ”tulkkasi” kissojen ja koirien äännähdykset ja liikkeet ihmisen puheeksi. Mutta ei sentään lukenut aivosähkökäyrää…
Jaakko, joo tuosta pitikin sanoa:) Aivosähkökäyrillä kun ei vielä osata lukea ihmisistä eikä eläimistäkään, mitä ne ”tietoisesti” ajattelee. Nykyiset ”ajatuksen voimalla” toimivat kontrollerit pyrkivät lukemaan aivojen motorisilta alueilta signaaleja ja tunnistamaan liikkeiden aloituskäskyjä, tai sitten mittaavat pieniä sähkövirtoja joita syntyy esimerkiksi kasvolihasten liikuttelusta.
Asimo on ihq!! 🙂
I see. Ymmärsinkö oikein kun selailin että olet itse Tokiossa duunissa? Asuin perheen kanssa siellä 2002-2004 kolme vuotta siis. Tavattiinko me jossain Hiroon ip-partyssä koskaan tai muualla?
Jaakko, joo olen asunut Tokiossa vuodesta 2004. Eli luultavasti jos olit sinä vuonna IP-juhlissa niin saatoit meidät huomata – muistaakseni meitä oli neljä punatukkaista niissä bileissä 🙂
Varmaan on sitten oltu tonginic pöydän ääressä yhtä aikaa…! Vaikka täytyy tunnustaa etten nyt muista kuin kaksi punatukkaa. Siellä on ollut kuulemma poikkeuksellisen kylmä talvi, täällä taas 4 kuukauden syksy. Niin että eläköön ilmastonmuutos. Puolisoni muuten tulee sinne lauantaina sushi-pöytien ääreen 10 päiväksi, toiset jää tänne hankien keskelle lapsia ja koiria vahtimaan. Eläköön myös tasa-arvo! 😉
Oh hai! Kiitos jälleen mainiosta jaksosta. Kuuntelen näitä hieman jäljessä. Kommentoitavani ei ole mitään kovin järkevää, lähinnä sekalaisia huomioita joita shownotesienne (vai miten se olikaan Tuija, ”esitysmuistionne”?) (jotka ovat muuten esimerkillisen hyviä ja kattavia josta kiitos) jälkikäteen lukeminen mieleeni tuovat. Kuunnellessa poljin pyörää Elielinaukiolta Vantaan Voutilaan aivan henkeäsalpaavan kauniissa talvisäässä, ja muistiinpanot jäivät tekemättä. Ehkä N95:en nauhuriin voisi jutella jotain, käyttää sanelukoneena. Hmm, täytyy tutkia, podcastien kuuntelu on nimittäin parasta kun on liikkeellä, mieluusti juuri pyörän päällä. Polje poika polje, kyllä ketjua riittää! xD
IRCissähän noita botteja on nähty. Tyypillisesti ne toimittavat jotain tehtävää, vaikkapa juuri tietopalvelua. Hyödyllisin jonka kanssa olen itse ollut tekemisissä on Freenoden #emacs ym. kanavilla asusteleva fsbot. Sille voi jutella suoraan, mutta se myös seuraa keskustelua ja pyrkii sekä vastailemaan kanavalla esiintyviin kysymyksiin, että toisinaan kommentoimalla kanavan keskustelua. Käsittääkseni sen toiminta ja toiminnan aktivoituminen perustuu avainsanoihin, tai tarkemmin merkkijonoihin. Esimerkiksi ”??” lauseen lopussa saa sen yrittämään vastata kysymykseen. Fsbot tarjoaa tietoa EmacsWikistä sekä Googlesta ja sitä voi kuka tahansa myös opettaa. Esimerkiksi:
how do you do?
I’m fine, how are you?
what is hevonen?
[google] http://www.fellponies.com/
hevonen is an evil beast
created.
hevonen is also dangerously proficient in kung-fu
Added entry to the term ”hevonen”
what is hevonen?
hevonen — [0] an evil beast
[1] proficient in kung-fu
tell sulapinnankuuntelija about hevonen [01:11]
sulapinnankuuntelija: I heard hevonen is [0] an evil beast
[1] dangerously proficient in kung-fu
forget hevonen all
Forgot all 2 entries of ”hevonen”
Tämä lienee aika tavanomaista IRC-bottien toimintaa. Mainio tietopalvelun muoto, SP #20:ssäkin mainittiin dialogimainen tiedonhaku. Botit hoitavat myös ylläpitotoimia, esim. kurittavat käyttäjiä kiroilusta tai huutamisesta tai tiedottavat yhteisöön liittyvistä uutisista.
Tuo dialogimainen tiedonhaku on mielenkiintoista. Erittäin alkeelliseksi dialogiksi voisi ajatella ensimmäisen haun jälkeen tehtävät rajaamis- ja lajittelutoiminnot joita jossain on käytössä. Ja ”etsi lisää tälläisiä sivuja” -toiminto myös.
Emacs tekstieditorissa on tietenkin sisäänrakennettu psykoterapeutti, osana ohjelman helppijärjestelmää. Sitä saattaakin Emacsia kaivatessa toisinaan tarvita. Audienssi anotaan komennolla M-x doctor RET. Tuo psykoterapia oikeasti auttaa, toisin kuin Microsoft Wordin klemmariapuri jonka ajattelemisestakin minulla palaa hihat.
Yoelle terveisiä ”ihmisaivo on kone, joka simuloi tietoisuutta” -toteamuksesta. Tiedehenkilön puhetta.
Terkut myös jakson vieraalle Leenalle, draama-elementin mukaanotto bottiin tuo mielenkiintoisen näkökulman keskusteluun boteista. Onko ne ohjelmoituja vai opetettuja ja onko ihmisen draamantaju ohjelmoitua (luontaista) vai opetettua. Ateenalaisten perinnöllä mennään edelleen.
Tositeeveessä draamaa ei nähdäkseni ole, mutta on paljon raakamateriaalia josta draamaa voidaan tuottaa jälkikäteen esim. leikkauspöydällä tai lehtijutuissa.
Puhuitte Turingin testistä, eli onko mahdollista erottaa ihminen ja kone dialogin perusteella. Kääntäen: onko ihmisen mahdollista näytellä keinoälyä niin hyvin, ettei sitä voi erottaa keinoälystä? 🙂 Hmm.
Botti-joukotkin (yksikkö: joukko; ei Jouko) mainitsitte. Siihen liittyy moni ajatuksiaherättäviä mahdollisuuksia. En ole koskaan nähnyt, että kaksi bottia käsivivät dialogiin vaikkapa IRCissä, vaikka olen niitä yrittänyt siihen leikkimielellä houkutellakin.
Ja suurin osa synteettisistä maailmoista on todellakin mallinnuksia tosielämästä, oli kauhiaa kuulla että SL:ssä vuokralle menevät parhaiten perinteiset talot, tai siis niiden virtualisaatiot. Mitä mahdollisuuksien haaskausta! Tiedättekö muuten Endless Forest -virtuaalimaailman (ja sosiaalisen ruudunsäästäjän)? Siellä ei kommentoida ensinkään ihmiskielellä, koska maailmassa on ainoastaan taikapeuroja. Ihmiskielen sijasta peurat mylvivät, kuopivat maata, hyppelehtivät, kumartelevat ja niiailevat. Kuten arvata saattaa, ei maailmassa paljon tapahdu eikä ole tarkoitus tapahtuakaan.
”miten botti eroaa tekstintunnistusjärjestelmästä vai eroaako?”
Hmm, jos olettaa että botin merkittävä ominaisuus on keinoäly (joka ei välttämättä ole hyvä oletus), niin voisiko ajatella, että botin (tm. keinoälyn) pitää pystyä tuottamaan uutta informaatiota jo tietämänsä perusteella? Sen pitäisi varmaan ymmärtää symboleiden päälle. Ihmisyydeksihän on toisinaan mielletty juuri symbolinen ajattelu (Minsky?).
Onko kellään tätä lukevalla Nabaztagia tai jotain vastaavaa? Tamagotchi, anyone? Itselläni oli joku Tamagotchi-klooni joskus, joku dinosauruksenmuna. Tekemieni empiiristen testien mukaan vaihtoehdoista liharuokavalio, kasvisruokavalio, vesipaasto tai pelkät lääkkeet, viimeinen piti sitä pisimpään hengissä. Dinoparka. Puhelintamagotchi, miksei minulla ole sellaista? Liikkeentunnistimella saisi jo vaikka mitä leikkimistä simuloitua. Olisi hyvä että se olisi jotenkin ovelasti kytketty laitteen omaan käyttöliittymään. Vapaasti ohjelmoitavaa Androidia odotellessa…
Oijoi, olin huolimaton. Olisiko mahdollista saada Esikatselu-nappi kommentointiin plskthx! Edellisessä kommentissani (#11) ollut keskustelunpäktä piti mennä näin:
Sori häiriö
No niin, Alan-botti on nyt sitten julkaistu netissä:
http://www.taik.fi/turingenigma
Mace: ”Onko kellään tätä lukevalla Nabaztagia tai jotain vastaavaa?”
Ei tätä lukevia, mutta irkissä Linnealla on ollu ainakin ja Semilialla oli töissä. Meinasin Luovaan kirjoittaa just pääsiäispupujutun Nabaztagista, mutta sitä ei syntynyt sillo, ku oli kovalevyrikko-ongelma just sillo.
#suomiscenellä on ihan nerokas ROTOR-botti, jolle on opetettu paljon keskustelunpätkiä ja joka osaa yhdistelemällä tuottaa kummallisia vastauksia, kun sille lausuu jotakin. Harmillisesti se servo on alhaalla, jossa oli nk. Rotor Quiz botin parhaista sekoiluista. Kerron, jos se joskus herää uudestaan.
Ja sanasta botti: eihän se automaattisesti oleta tekoälyä, jos jotakin botiksi kutsutaan. Bot on lyhenne robotista, joka voi olla vain jotakin tehtävää tekemään ohjelmoitu pätkä.
Raph Koster muuten esittelee blogissaan ”Bottien lyhyen historian”: http://www.raphkoster.com/2008/03/25/a-brief-history-of-botting
@suviko heheh, Nabaztag -pääsiäispupujuttu olisi ollut mainio!
Liukuhihnalla autoja hitsaava robotti ei todellakaan ole kovin tekoälykäs.
Dedric Mauriac tuunasi ELIZAsta Hillary Clintonin: